Kaisa Adair
Negatiivinen kokemus, positiivinen elämys – Taidekokemukset ja tunteet
Negatiivinen kokemus, positiivinen elämys – Taidekokemukset ja tunteet
Taiteella ja kulttuurilla on omanlaisensa asema tunteiden herättäjänä ja tulkitsijana. Millainen on hyvä taidekokemus? Milloin taide herättää negatiivisia tunteita? Taide – oli se sitten esityksen, maalauksen tai vaikkapa tekstin muodossa – antaa kiinnostavan vertailukohdan muihin tuotteisiin ja palveluihin. Ero on siinä, että taidekokemus voi olla hyvä tai positiivisella tavalla merkittävä, vaikka se herättäisikin negatiivisia tunteita.
Taidekokemuksesta ei tee hyvää se, että se tuottaisi vain positiivisia tunteita, vaan se että se ylipäänsä herättää tunteita. Nämä tunteet voivat olla positiivisia tai negatiivisia, olennaista on kokemuksen merkittävyys ja voima. Asiakaspalvelukokemus vaikkapa ravintolassa voi olla hyvä silloinkin, kun se ei jää lainkaan mieleen. Taiteen kohdalla täysin yhdentekevä kokemus ei sen sijaan ole hyvän ja huonon välissä, vaan huonoin mahdollinen.
Taiteen tai taidekokemuksen tarkoitus ja merkitys on asia, joka jokaisen on määriteltävä itselleen, se ei lähtökohtaisesti ole palvelun tarjoajan eli taiteilijan vastuulla. Samoin kokemuksen hyödyntäminen on taiteen kokijan tehtävä: siitä voi ammentaa ajatuksia, aiheita, visuaalisia virikkeitä tai luomisvoimaa mille tahansa elämän alueille, kunhan kokemus vain osuu oikealla tavalla maaliin. Kriitikot auttavat toisinaan meitä taiteen ja kulttuurin kuluttajia tässä määrittelyssä, mutta heidänkin totuutensa perustuu aina yksilölliseen kokemukseen.
Aiemmat NEMO-blogikirjoittajat ovat viitanneet tapauksiin, joissa negatiivinen kokemus onnistutaan kääntämään positiiviseksi toiminnaksi. Kyseessä on tällöin poikkeuksetta yrityksen toiminta, ei asiakkaan. Kyllähän taiteilijatkin toki ottavat palautteista ja kritiikeistä onkeensa, mutta heidän tehtävänsä ei ole tuottaa positiivisia asiakaskokemuksia tai palvelulupauksia, oikeastaan päinvastoin. Taiteilijan tehtävänä on vain tehdä taidetta, muu jää yleisön tehtäväksi.
Negatiivisia tunteita tai ahdistusta herättävä taidekokemus voi kuitenkin edistää hyvän tekemistä. Se voi nimittäin saada yleisönsä kiinnittämään huomiota yhteiskunnallisiin epäkohtiin ja toimimaan heikommassa asemassa olevien hyväksi. Taide ja kulttuuri ovat maailmassamme erityisasemassa, myös kokemusmielessä.
Kaisa Adair
TKI-koordinaattori
Turun ammattikorkeakoulu / Taideakatemia
kaisa.adair@turkuamk.fi
Turun ammattikorkeakoulu / Taideakatemia
kaisa.adair@turkuamk.fi
NEMO-hankkeessa
etsitään vastausta kysymykseen: miten ristiriitaisia ja negatiivisia tunteita
voidaan hyödyntää eettisesti kestävällä tavalla asiakaskokemusten ja
työilmapiirin parantamisessa, yhteiskuntavastuun viestimisessä sekä kasvun,
innovaatioiden ja jopa uusien liiketoimintamallien lähteenä?
1 kommentti:
Taidekokemuksen kohdalla on tosiaan niin, että kokemus on tosiaan selkeästi kokijan vastuulla. Siitä olen eri mieltä, että negatiivisten kokemusten kääntäminen positiiviseksi olisi aina yrityksen kokemus. Asiakkaan negatiivinen palvelukokemus voi esim- loistavan reklamaatiokäsittelyn johdosta kääntyä positiiviseksi - samoin kääntyy asia yrityksen näkökulmasta.
Lähetä kommentti