Laura Heinonen
If you think wellness is expensive, then try illness
Wellness,
hyvinvointi, urheilullisuus, personal training, raakaravinto, jooga, proteiini,
super food – tässä muutamia termejä,
jotka vilisevät nykyään mediassa. Niin Suomessa kuin maailmallakin
hyvinvointiala on kasvanut viime vuosina räjähdysmäisesti. Yhä useampi ihminen
panostaa terveellisiin ja liikunnallisiin elämäntapoihin.
Omaa hyvinvointia kehitettäessä tähdätään virkeään ja hyvään oloon
sekä positiivisiin tunnetiloihin. Näiden tavoitteiden taustalla kuitenkin lymyää
usein negatiivisia mielleyhtymiä, kuten häpeä ylipainosta, pelko
sairastumisesta ja kateus niille, jotka ovat sporttisia ja hyväkroppaisia ja
aina niin energisen oloisia.
Usein uusia tuotteita ja palveluita lanseerattaessa yrityksen
pitää luoda näille tarve markkinoilla. Hyvinvointialan tuotteiden ja
palveluiden suhteen tarve on ollut markkinoilla jo pitkään, mutta yritykset
ovat tehokkaasti myös luoneet lisätarvetta sellaisten ”tavallisten” ihmisten
keskuudessa, jotka eivät ole ennen kiinnittäneet huomiota oman hyvinvointinsa
kehittämiseen. Konkreettinen esimerkki tästä on päivittäistavarakauppojen tuotevalikoima,
jossa proteiinijuomat, chia-siemenet ja rahkat vyöryvät vastaan jo kauppaan astuessasi.
Viisi vuotta sitten näitä tuotteita oli tarjolla lähinnä urheilukaupoissa sekä
hyvinvarustetuissa verkkokaupoissa. Samaan aikaan media hehkuttaa onnistuneita
laihdutustarinoita ja luo uskoa siihen, että meistä jokainen voi muuttua ja
muuttaa elämänsä terveellisempään suuntaan. Tämän seurauksena rahkapurkit
kulkeutuvat yhä useamman ihmisen kauppakärryyn.
Wellness -trendi näkyy myös sosiaalisessa mediassa, ihmisten
jakaessa erilaisia urheilupäivityksiä puhelimistaan ja sykemittareistaan. On
mukava kertoa ystäville kuinka sateisena ja pimeänäkin syysiltana menin ja
juoksin reippaan lenkin ja ah mikä energinen olo siitä syntyikään! Muiden
kannustukset tsemppaavat jatkamaan treeniä ja ruokkivat positiivista
hyvinvoinnin kehittämisen kierrettä.
Kun liikunta ja terveellinen ravinto vievät mennessään ja tuloksia
alkaa näkyä, alkuvaiheessa potkijan roolissa olleet pelko ja häpeä hiipuvat
taustalle ja korvautuvat hyvällä ololla, jonka elämäntapamuutos toi mukanaan.
Sen jälkeen ei tarvitse enää pakottaa itseään lenkille tai kokea luopumista,
kun kokouspulla jää syömättä. Hyvä olo koukuttaa ja saa liikkeelle silloinkin,
kun kotisohva tilapäisesti houkuttelisi enemmän.
Tunteiden korreloidessa ihmisten ostokäyttäytymiseen,
hyvinvointialan yritykset voivat olla luottavaisin mielin tulevaisuutensa
suhteen. Oli ihmisen tunne negatiivinen tai positiivinen, yritys pystyy
tarjoamaan siihen ratkaisun. Tämä on Fiiliksestä Fyrkkaa – sanan varsinaisessa
merkityksessä!
Millaisia
emootioita sinun yrityksesi tuotteet ja palvelut tyydyttävät?
Laura Heinonen
Lehtori, KTT, Start-up yrittäjä Turun ammattikorkeakoulu
laura.heinonen@turkuamk.fi
www.fitdog.fi
NEMO-hankkeessa etsitään vastausta kysymykseen: miten ristiriitaisia ja
negatiivisia tunteita voidaan hyödyntää eettisesti kestävällä tavalla
asiakaskokemusten ja työilmapiirin parantamisessa, yhteiskuntavastuun
viestimisessä sekä kasvun, innovaatioiden ja jopa uusien liiketoimintamallien
lähteenä?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti