Voiko tietokone tunnistaa tunteesi?

Jarkko Paavola

Voiko  tietokone tunnistaa tunteesi?

Kysymys voiko koneella olla tunteet on kiinnostanut populaarikulttuurissa erityisesti fantasia- ja science fiction genrejen sisällä pitkään. Jo 1900-luvun alussa Ihmemaa Ozissa Tinamies etsii Dorothyn kanssa  sydäntä voidakseen tuntea kuten ihminen. Tunteita on pidetty inhimillisyyden synonyyminä. Aihetta pohtiessa ajautuu nopeasti syvälle filosofian syövereihin.

Hieman käytännönläheisempi kysymys on voisiko tietokone ymmärtää tunteita. Tunne määritellään eri tavoin riippuen otetaanko lähtökohdaksi biologia tai psykologia. EU-rahoitteisessa Cyberemotions-projektissa tunteella tarkoitetaan ihmisen fyysistä ja psykologista olotilaa. Tunteiden syntyyn vaikuttaa usein kanssakäynti muiden ihmisten kanssa ja tunteista viestiminen on tärkeä osa ihmisten välistä toimintaa. Viestit, olivat ne sitten verbaalisia tai sanatonta viestintää, eivät sinällään sisällä tunteita, mutta niihin vaikuttaaa sekä tiedostetusti että tiedostamatta viestijän sen hetkinen tunnetila. Viesti saattaa myös herättää tunteita vastaanottajassa.

Nemo-hankkeessa tavoitteena on automatisoida sosiaalisessa mediassa lähetettävien viestien sävyn analysointia ns. sentimentti-ohjelmiston avulla. Mielenkiintoinen kysymys on mikä yhteys on viestin sentimentin, eli sävyn, ja viestijän tunnetilan välillä. Sentimentti-analyysi  on tutkimusmetodi, jolla pyritään analysoimaan tunteisiin viittaavia piirteitä viesteistä. Vihjeinä toimivat esimerkiksi sanavalinnat ja hymiöt. Haastavinta on ironian ja sarkasmin tunnistaminen. Sehän ei onnistu kaikilta ihmisiltäkään.

Vastauksena otsikon kysymykseen: tietokone ei vielä pysty tunnistamaan tunteitasi, mutta tietojenkäsittelyn menetelmillä se pystyy analysoimaan viestintääsi ja tunnistamaan siitä  tunnetiloihin liittyviä viitteitä. Näiden avulla algoritmit tekevät päätelmän todennäköisestä viestin välittämästä tunteesta.

Nemo-hankkeessa sentimenttianalyysiä sovelletaan sosiaalisen media viestintään. Tavoitteenamme on tunnistaa negatiivissävytteisen viestinnän syitä ja seurauksia.

Jarkko Paavola
 
Yliopettaja, TkT
Turun ammattikorkeakoulu
jarkko.paavola@turkuamk.fi

 

NEMO-hankkeessa etsitään vastausta kysymykseen: miten ristiriitaisia ja negatiivisia tunteita voidaan hyödyntää eettisesti kestävällä tavalla asiakaskokemusten ja työilmapiirin parantamisessa, yhteiskuntavastuun viestimisessä sekä kasvun, innovaatioiden ja jopa uusien liiketoimintamallien lähteenä?