3.9.2015

Mitä tapahtuu, kun ei tee mitään - tietoisuustaidot tietotyössä

Johanna Lintinen
Mitä tapahtuu, kun ei tee mitään – tietoisuustaidot tietotyössä


Tietoisuustaidot eli mindfulness on ilmiö, jolta ei voi tänä päivänä välttyä. Mindfulnessia tarjotaan johtajille ja urheilijoille, kaupoista löytyy jopa mindfulness-värityskirjoja. Suomen Lääkärilehden mukaan tietoisuustaitoja hyödynnetään esimerkiksi psykoterapioissa ja kroonisten sairauksien hoidossa. Tietoisesti eläminen eli mindful living arvioitiin vuoden 2014 yhdeksi merkittävämmäksi trendiksi. Time-lehti kuvasi viime vuonna ilmiötä kansijutussaan otsikolla The mindful revolution.

Mistä on kyse? Lyhyesti ilmaistuna tietoisuustaidoissa harjoitellaan kykyä keskittyä nykyhetkeen. Taitoa vaalitaan esimerkiksi pysähtymällä päivittäin kymmenen minuutin ajaksi havainnoimaan, miltä hengitys tuntuu vartalossa, mitä ääniä voi kuulla ympäristössään tai miltä lattia tuntuu jalkojen alla. Vastaavasti myös ajatuksia ja tunteita tarkastellaan tulevina ja menevinä asioina, eikä niiden sisältöä jäädä sen suuremmin analysoimaan. Keskittymiskyky on kuin lihas, jota voi harjoittaa: kun huomaa uppoutuneensa ajatuksiin, huomio siirretään takaisin esimerkiksi hengitykseen. Olennaista on siis olla läsnä juuri meneillään olevassa asiassa ilman tuomitsemista tai tunteella reagoimista, hyväksyvästi havainnoiden.

Miksi pitäisi olla läsnä? Eikö ole ok, jos iloitsee tulevasta viikonlopun ulkomaanmatkasta tai mieli käy läpi huomisen seminaarin pääkohtia? Ihmisen mielelle on tyypillistä, että ajatukset harhailevat muihin asioihin kuin siihen, mitä tapahtuu juuri nyt. Harvardin yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan tällainen mielen vaeltelu asiasta toiseen on eräs syy ihmisten onnettomuuteen. Tutkimuksessa havaittiin, että peräti 47% valveillaolon ajatuksista koskee jotakin muuta asiaa, kuin sitä mitä juuri nyt tapahtuu. Tutkimuksessa huomattiin myös, että ihmiset olivat vähemmän onnellisia, kun ajatukset olivat jossain muualla kuin juuri nyt käsillä olevassa asiassa. Myös työssä on tyypillistä, että ajatukset harhailevat muualle kuin oleellisiin työtehtäviin, sosiaalinen media tai uutissivustot vievät huomiomme. Oman elämän ajatukset tulevat väistämättä työpaikalle mukaan.

Tutkimukset viittaavat siihen, että suotuisampaa olisi pitää ajatukset tässä ja nyt. Tutkimustulokset tietoisuustaitojen harjoittamisen hyödyistä ovat kiinnostavia. On havaittu, että tietoisuustaitoharjoittelu lisää työmuistin kapasiteettia, auttaa ahdistuksen hoitoon, lievittää stressiä, parantaa keskittymiskykyä sekä voi auttaa tietotyöntekijää keskittymään samanaikaisesti usean tehtävän kanssa työskentelyssä.  Tietoisuustaitojen harjoittelua on tutkittu esimerkiksi Yhdysvaltojen merijalkaväen sotilaiden parissa, kun haluttiin selvittää harjoittelun vaikutuksia hyvin stressaavassa elämäntilanteessa. Tutkimuksessa havaittiin, että mindfulness-harjoittelut vaikuttivat aivojen työmuistin kapasiteettiin. Tätä kautta paljon harjoituksia tehneet sotilaat kokivat vähemmän negatiivisia tunteita ja enemmän positiivisia. Riittävä tietoisuustaitojen harjoittelu voi siis ilmeisesti auttaa suojautumaan voimakkaan stressin aiheuttamilta toimintakyvyn häiriöiltä.

Myös yrityksissä on havahduttu näihin hyviin vaikutuksiin. Esimerkiksi Google tarjoaa työntekijöilleen lukuisia kursseja, joista yksi suosituimmista on mindfulnessiin, tunneälyyn ja neurotieteen löydöksiin perustuva Search inside yourself. Myös Suomesta löytyy esimerkkejä yrityksistä, joissa on otettu mindfulness käyttöön. Esimerkiksi ohjelmistotalo Vincitillä toteutettiin kuuden viikon mindfulness-hanke, johon osallistui lähes puolet yrityksen työntekijöistä. Työpaikalla on tarjolla huoneita, joissa voi tehdä mindfulness-harjoitteluja.

Yritysten lisäksi tietoisuustaitoja valmennetaan myös yliopisto-opiskelijoille. Esimerkiksi New Yorkin yliopiston ja Stern School of Businessin opiskelijoilla on mahdollista osallistua mindfulness-kursseille. Nämä tulevaisuuden asiantuntijat ja johtajat päätyvät työskentelemään olosuhteissa, joissa paineet ovat suuret, muutos jatkuvaa ja tahti nopeaa. Myös opiskeluaikana kalenterit ovat jo täynnä ja tavoitteet korkealla. Mahdollisuus stressiin ja uupumukseen on siis todellinen. Opiskelijoille tarjotaan Mindfulness in Business -kurssia, jolla he voivat harjoitella tietoista läsnäoloa. Näin opiskelijat pääsevät jo aivan uransa alkuvaiheessa harjoittelemaan taitoja, joista on todennäköisesti hyötyä myöhemmin työelämässä.

Tietoisuustaitojen harjoittaminen tulee tarpeeseen. Kamppailu negatiivisia tunteita, stressiä ja työuupumusta vastaan on valitettavan yleistä tietotyössä. Tietoisuustaitojen opettelu voi olla hyvä työkalu tunnistaa ajoissa stressin oireita, sekä parantunut keskittymiskyky voi auttaa saamaan työtehtäviä tehtyä, mikä on motivoivaa. On hyvä, että näitä taitoja opetetaan jo ennakolta, ettei tarvitsisi oppia stressinhallintaa kantapään kautta sairaslomalta käsin.

Mindfulness herättää myös ennakkoluuloja. Itsekin suhtauduin aluksi ilmiöön hyvin epäilevästi. Ajattelin, että kyseessä on ohimenevä lifestyle-bloggaajien hypetys tai kivoja auringonlasku-kuvia Instagramissa sopivalla hashtagilla. Käsitykseni muuttui, kun perehdyin tutkimuksiin, joissa osoitettiin tietoisuustaitojen rooli negatiivisten tunteiden kanssa elämisessä. Päädyin lopulta haastamaan ennakkoluuloni, lataamaan Headspace-nimisen sovelluksen ja uhraamaan kymmenen minuuttia työaikaa hengityksen ja kehon tuntemusten havainnointiin. Huomasin, että yksinkertaisesti se, että ei tee yhtään mitään, olikin yllättävän virkistävää ja tärkeää päivittäisen jaksamisen kannalta. Kahden kuukauden harjoittelun aikana myös keskittymiskyky tuntuu parantuneen. Töissä ja opiskeluissa tästä taidosta on ollut hyötyä.

Mindfulnessia on syytä tarkastella myös kriittisesti. Myös tietoisuustaitoharjoituksissa voi epäonnistua. Psykoterapeutti Maaret Kallio kertoo blogissaan, kuinka tietoisesta läsnäolostakin voidaan saada kuormittavaa, kun siihen suhtaudutaan pakonomaisesti. Läsnäoloon ei tulisikaan suhtautua kuin velvollisuuteen. Se ei ole syntiä, jos mieli harhailee tulevaan tai ajatukset ovat välillä Facebook-keskusteluissa. Kallio toteaakin oivallisesti, että “ihminen on kuitenkin vain ihminen ja ihmisen mieli harhaileva”. Myös Talouselämän artikkelissa kritisoidaan, mikäli vain itsensä johtamisen (kuten mindfulnessin) kautta haetaan tehokkuutta työhön – oman mielen hallinta ei muuta huonoja työn käytäntöjä, kuten turhaa sähköpostittelua, hyödyttömiä palavereja tai tarpeettomia raportteja.
Tietoisuustaitojen harjoittelun ei pidä itsessään olla päämäärä, vaan yksi hyödyllinen tapa vahvistaa omaa hyvinvointia ja kykyä keskittyä oleellisiin ja tärkeisiin asioihin. Muitakin hyödyllisiä keinoja tehostaa tietotyötä on, kuten edellä mainittu turhien käytäntöjen murtaminen. Toisaalta lupaavia tutkimustuloksia tietoisuustaitojen hyödyistä on runsaasti ja yritysten onnistuneet kokemukset puhuvat myös puolestaan. Itse kukin voi kokeilla, tapahtuuko mitään, jos vaikkapa parin viikon ajan pysähtyy päivittäin kymmenen minuutin ajaksi, eikä tee mitään muuta kuin havainnoi hengitystä sekä tulevia ja meneviä ajatuksia. Omia kokemuksia kannattaa kuunnella ja keskittyä siihen, mikä on hyödyllistä.


Johanna Lintinen
Tutkimusapulainen, TkK
Tampereen teknillinen yliopisto


NEMO-hankkeessa etsitään vastausta kysymykseen: miten ristiriitaisia ja negatiivisia tunteita voidaan hyödyntää eettisesti kestävällä tavalla asiakaskokemusten ja työilmapiirin parantamisessa, yhteiskuntavastuun viestimisessä sekä kasvun, innovaatioiden ja jopa uusien liiketoimintamallien lähteenä? 




Ei kommentteja: