Negatiivisista tunteista potkua parantamiseen

Kimmo Vättö  
Negatiivisista tunteista potkua parantamiseen  

Kuulostaako seuraava tutulta:

• ”Miksi osallistuisin kyselyyn, kun edellinenkään ei johtanut mihinkään?”
• ”Kyselyn tulokset ovat vanhentuneita, nyt on tärkeämpääkin tekemistä kun pitää kehittämistyöpajaa…”

Prosessi menee usein näin:

1. Tehdään kysely. Ihmiset käyttävät aikaa tunteidensa ilmaisuun.
2. Konsultti tai HR tekee yhteenvedon ja esittelee 1-3 kuukauden sisällä tulokset johdolle.
3. Johto päättää mitä asioita pitää parantaa ja nimeää työryhmät toteutukseen.
4. Parin palaverin jälkeen osallistujia ei saada enää mukaan, koska prioriteetit ovat muualla.
5. Homma kuihtuu eikä mikään muutu. Toistetaan sama taas vuoden päästä.

Tämä on tarina, jota kuulemme jatkuvasti yhteistyökumppaneiltamme. Eikö tärkeämpää olisi tehdä oikeita parannuksia, saavuttaa vaikuttavuutta ja käytännön muutoksia? Kilpailukykyistä yritystä ei enää tulevaisuudessa johdeta peruutuspeilistä käsin vanhentuneita tilastotietoja lukemalla vaan yhdessä koko henkilöstön kanssa, läpinäkyvästi ja reaaliaikaisesti.

Mitä pitäisi tehdä?

Dan ja Chip Heath ovat kiteyttäneet kirjassaan Switch – Howto Change Things When Change Is Hard muutoksen vaatiman dynamiikan: Muutos vaatii tärkeiden asioiden tuomista kaikille näkyväksi yksinkertaisella ja ymmärrettävällä tavalla, josta seuraa aito tunnereaktio. Tunnereaktiosta tulee energiaa konkreettisiin toimenpiteisiin ja parantamiseen.

Näe-tunne-toimi -kehä auttaa kaikkia:

• Kaikki tietävät organisaation toiminnalle tärkeiden asioiden tilan ja parannusten vaikuttavuuden (näe).
• Negatiivisten tunteiden esille tuominen tuo energiaa parantamiseen (tunne). Lopulta kaikki haluavat onnistua ja olla töissä menestyvässä yrityksessä.
• Keskustelu ja tekeminen ohjautuvat tunteiden näkyväksi tuomisen kautta konkreettisesti tärkeimpiin asioihin ja niiden parantamiseen (toimi).

Läpinäkyvyys asioiden tilaan pitää olla reaaliaikaista ja konstailematonta, kuten monipuolinen sykemittari urheilijalle. Kun yrityksen sykemittari toteutetaan hyvin, alkaa vanha viisaus, ”sitä saa mitä mittaa” toteutua.

Potkua parantamiseen

Käytännön vaikuttavuutta tuottavan ratkaisun toteutus lähtee liikkeelle liiketoimintalähtöisestä tarpeiden tunnistamisesta sekä suunnitelmasta miten näe-tunne-toimi -kehä saadaan toimimaan.

Koskaan ei pidä lähteä liikkeelle (kysely)työkalu tai vanha käytäntö edellä, koska silloin törmätään ongelmiin.

• Miten saavuttaa riittävä osallistuminen?
• Miten saada ihmiset mukaan valittujen asioiden parantamiseen?
• Miten kehittämisen vaikuttavuus todennetaan?

Näe-tunne-toimi -kehän mahdollistaminen on ollut Celkee Insight -konseptin kehityksen tavoite. Käytännössä prosessi on yksinkertainen:

1. Kerätään ihmisiltä ”syketietoa” kevyellä ja motivoivalla tavalla yhteiseen kojetauluun, sykemittariin.
2. Reaaliaikaisuus ja läpinäkyvyys mahdollistavat tunnereaktion, joka antaa energiaa toimintaan.
3. Toimenpiteiden vaikuttavuus tehdään näkyväksi kaikille, joka motivoi osallistumaan edelleen.

Tässä yksi esimerkki ratkaisun toimivuudesta ympäristöstä, jossa haluttiin parantaa yhteistyötä tiimien välillä.

Olemme saaneet paljon kokemusta kehittämämme Celkee Insight –ratkaisun kanssa negatiivisten tunteiden vaikutuksesta ja hyödyntämisestä niiden näkyväksi tekemisen kautta. Tässä muutama esimerkki erilaisista asiantuntijaympäristöistä:

• Tampereen kaupungin työvoimapalvelujen Pulssi muutoksen läpiviennissä
  
  
• Vincitin, vuoden Great Place to Work vuoden 2014 voittajan V-käyrä yrityksen tärkeimpien asioiden seurantaan
  
  

Tunteissa on voimaa. Negatiivisissa tunteissa sitä on tuplasti enemmän kun positiivisissa. Onnistuminen negatiivisten tunteiden hyödyntämisessä lähtee liikkeelle parannustarpeiden tunnistamisesta sekä huolellisesta suunnittelusta, miten saadaan näe-tunne-toimi –kehä toimimaan.

Kimmo Vättö

toimitusjohtaja

Celkee Oy
kimmo.vatto@celkee.fi

NEMO-hankkeessa etsitään vastausta kysymykseen: miten ristiriitaisia ja negatiivisia tunteita voidaan hyödyntää eettisesti kestävällä tavalla asiakaskokemusten ja työilmapiirin parantamisessa, yhteiskuntavastuun viestimisessä sekä kasvun, innovaatioiden ja jopa uusien liiketoimintamallien lähteenä?