Harri Jalonen & Harri Laihonen
Kohta on jo syksy
”Sandaalit jalkaan ja kravatti pois, vanhat bermudashortsit löytää jos vois, Havaiji-paita mut nuoreksi saa, nyt on elämä niin upeaa”. Matin ja Tepon mukaan ”kesäloma toimii kun sen oikean kohtaa”. Näinköhän? Iskelmälyriikkaa ei luonnollisesti pidä ottaa kirjaimellisena todellisuuden kuvauksena, sillä kysymys on ennemmin toiveiden tai pelkojen projisoinnista ja retoriikasta, jonka suhde todellisuuteen on useimmiten häilyvä. Eihän kukaan oikeasti usko, että ”tykkään susta niin että halkeen”.
Kohta on jo syksy
”Sandaalit jalkaan ja kravatti pois, vanhat bermudashortsit löytää jos vois, Havaiji-paita mut nuoreksi saa, nyt on elämä niin upeaa”. Matin ja Tepon mukaan ”kesäloma toimii kun sen oikean kohtaa”. Näinköhän? Iskelmälyriikkaa ei luonnollisesti pidä ottaa kirjaimellisena todellisuuden kuvauksena, sillä kysymys on ennemmin toiveiden tai pelkojen projisoinnista ja retoriikasta, jonka suhde todellisuuteen on useimmiten häilyvä. Eihän kukaan oikeasti usko, että ”tykkään susta niin että halkeen”.
Kesän ja onnellisuuden yhdistäminen on yhteiskunnallinen
myytti, jonka kyseenalaistajia uhkaa kollektiivinen tuomio raskauttavien
asianhaarain vallitessa. Ikävä ihminen, kun ei ymmärrä, että ”kauniistijoka paikkaa koristaa kukkanen.” Ei muuten korista. Horsmaa ja rikkaruohoa
pukkaa roudan kolhimasta asfaltista.
Fiilispohjalta tarkasteltuna ”pitkä kuuma kesä” voi olla
ihmisen parasta aikaa. Paitsi heille, jotka kärsivät esimerkiksi siitepölystä,
heinänuhasta tai aurinkoihottumasta. Vanhuksille ja monille kroonisesti
sairaille ihmisille helteet ovat yhtä tuskaa.
”Tästä kesä voi alkaa. Nosta tanssija jalkaa. Kohta pääsee rytmiin. Hypnoosiin ja transsiin. Päättymättömät illat. Polttamattomat sillat. Aamuhetken taikaa. Keskikesän taikaa.” Niinpä. Yhtä hyvin voi käydä, että ”liikaa lauloin, liikaa join. Ihmettelit, kuin voin.”
Tilastojen valossa kesä on suomalaisille melko vaarallinen
vuodenaika. Merkittävimpänä syynä tähän on viinalla läträäminen. Alkon
tilastojen mukaan juhannus on joulun ohella sen vilkkain sesonki. Kaikkiaan 1,4
miljoonaa asiakasta käy pitkäripaisessa juhannusviikolla. Litroina esitettynä
juhannusviikko lisää alkoholinkulutusta 1,2 miljoonaa litraa. Luvusta
luonnollisesti puuttuu jokakeväiset Virosta rahdatut juhannusviinat.
Ilo ilman viinaa voi olla teeskentelyä, mutta kääntöpuolena
on uhka, että hauskanpito päättyy tapaturmaiseen kuolemaan. Alkoholi, juhannus
ja sisävesi on vaarallinen yhdistelmä. Niin vaarallinen, että Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto tilastoi erikseen juhannuksen
hukkumiskuolemat. Suomen juhannus vaatii
keskimäärin noin 9 ihmisen hengen. Tilastot eivät kerro alkoholin osuutta
hukkumiskuolemissa, mutta oletettavaa on, että alkoholi on näytellyt jotakin
roolia valtaosassa hukkumisia.
Hukkumisia paljon yleisempiä ovat alkoholin liikakäytöstä
johtuvat sosiaaliset ongelmat, kuten perhekriisit ja työhön paluuseen liittyvät
haasteet. Monien kaupunkien perheneuvolat sekä seurakuntien ja yhdistysten
avioliittoneuvonnat ovat loppukesästä ja alkusyksystä helisemässä apua
hakevista aikuisista ja lapsista, joiden loma on mennyt pieleen. Valitettavan monella suomalaisella jää lomalla
”ryyppy päälle”. Viikkoja kestänyttä tissuttelua voi olla vaikea lopettaa. Tee
siinä sitten töitä, kun olo on kuin miehellä ”jonka ympäriltä tuolit viedään”.
Kesäsyöminenkin voi olla vaarallista, sillä kesä käynnistää
grillikauden ja makkarasesongin. Makkarat ja muut lihavalmisteet (joissakin
makkaroissa on lihaa) sisältävät muun muassa nitraatteja, jotka muuttuvat
elimistössä nitriiteiksi, jotka puolestaan sitoutuvat veressä happea
kuljettavaan hemoglobiiniin. Tämän seurauksena hapen kuljetus estyy.
Tutkimusten mukaan jo kuusivuotiaista lapsista joka kymmenes saa liikaa
nitraatteja.
Alkoholin ja syömisen kanssa sinut olevakaan ei välttämättä
ole turvassa. Vaarana on ainakin pakonomainen tarve suorittaa lomalla vuoden
aikana rästiinjääneitä askareita. Sukulaisissa vieraileminen, vesikaton
puhdistaminen, venäläisen klassikon lukeminen, riippukeinun virittäminen ja vinyylilevyjen
aakkostaminen voivat kuulostaa helmikuun pakkasilla mielekkäiltä tekemisiltä,
mutta osoittautua kuitenkin yllättävän työläiksi projekteiksi. Helposti käteen
jää ”piha ilman sadettajaa”.
Ahdistusta voi aiheuttaa myös se, että huomaa tekevänsä
asiantuntijoiden neuvojen vastaisesti töitä lomalla. Sähköpostien lukeminen ja
niihin vastaaminen tai työn alla olevien projektien kontrollointi ilman
todellista läsnäoloa ei aiheuta stressiä ja pahaa mieltä vain itselle, vaan myös
niille työtovereille, jotka eivät saa tolkkua onko tämä kaveri nyt töissä vai lomalla.
Puku on vaihtunut bermudashortseihin, mutta projektipäällikön mieli on tekemättömissä
töissä.
Yhtälailla kuin erilaiset työtavat myös erilaiset tavat
lomailla kuuluvat asiaan. Tuore tutkimus puoltaa lyhyiden lomien viettämistä
monen viikon lusimisen sijaan; tärkeintä on muistaa lomailla. Pitkä viikonloppu
vie tehokkaasti ajatukset muualle, jos sille muistaa antaa mahdollisuuden. Muistatko
sinä?
Asialla kuin asialla on vähintään kaksi puolta. Tämän
kesäblogin ideana on ollut katsoa kauniiden asioiden taakse. Samaa toisin
näkemistä olemme metsästäneet NEMO-hankkeen puitteissa pitkin kevättä. Tiedämme,
että välillä on vaikeata luopua siitä tutusta ”nami nami” -ajattelutavasta; tunnustaa
harmitus sekä etsiä ja löytää välineitä negatiivisten tunteiden kohtaamiseen ja
käsittelemiseen.
Toivomme, että blogikirjoituksissa esiin nostamamme teemat
ja ajatukset ovat pysäyttäneet sinut hetkeksi miettimään. Osa hankkeen
tutkijoista on vielä alkutaipaleella negatiivisten tunteiden maailmassa, toiset
jo kokeneita kehäkettuja. Tieteiden ja erilaisten näkemysten välinen keskustelu
on kuitenkin antanut meille jo hankkeen ensimmäisen vuosipuoliskon aikana
paljon. Olemme paitsi käsitelleet tunteitamme tässä blogissa, lukeneet ja
kirjoittaneet myös tiedettä. Negatiiviset tunteet yllättivät alkuvuodesta,
mutta hengissä ollaan ja hankkeen ensimmäistä väliraporttia valmistellessa
huomasimme, että olemme tehneet oikeita asioita.
Hanke on alkutaipaleella, mutta olemme jo oppineet, että aivan
kuten kesäloman ihanuudella, myös liiketoiminnassa onnistumisilla ja
menestyksellä on kääntöpuolensa ja valituilla toimenpiteillä
vaihtoehtoiskustannuksensa. Tunnistaminen, hyväksyminen ja toimeen tarttuminen
toimivat tässäkin asiassa. NEMO-hankkeessa istuu vahva usko siihen, että toisin
näkeminen mahdollistaa toisin tekemisen. Oletko sinä valmis siihen? Uskotko,
että ”myrskyn jälkeen on poutasää”?
Me NEMO-tutkijat emme lepää, vaikka blogi jääkin parin
kuukauden mittaiselle kesätauolle. Seuraava blogikirjoitus ilmestyy perjantaina
29.8. Mukavaa kesää, miten sitä sitten vietätkin!
Harri Jalonen
yliopettaja, dosentti, FT
Turun ammattikorkeakoulu
harri.jalonen@turkuamk.fi
yliopettaja, dosentti, FT
Turun ammattikorkeakoulu
harri.jalonen@turkuamk.fi
Harri Laihonen
Tutkijatohtori, FT
Tampereen teknillinen yliopisto
Tietojohtamisen tutkimuskeskus Novi
harri.laihonen@tut.fi
Tutkijatohtori, FT
Tampereen teknillinen yliopisto
Tietojohtamisen tutkimuskeskus Novi
harri.laihonen@tut.fi
NEMO-hankkeessa etsitään vastausta kysymykseen: miten ristiriitaisia ja
negatiivisia tunteita voidaan hyödyntää eettisesti kestävällä tavalla
asiakaskokemusten ja työilmapiirin parantamisessa, yhteiskuntavastuun
viestimisessä sekä kasvun, innovaatioiden ja jopa uusien liiketoimintamallien
lähteenä?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti