NEMO-hanke pähkinänkuoressa
Lue lisää kirjasta. Saatavilla mm. Talentumshopista
Negatiivisesta vinoumasta johtuen ihmisillä on taipumusta kiinnittää huomiota negatiivisia tunteita aiheuttaviin asioihin. NEMO-hankkeessa negatiivisuutta ei nähdä erityisesti suomalaiseen geeni- ja kulttuuriperimään sisältyvänä ilmiönä, vaan universaalina ihmisyyteen kuuluvana elementtinä. NEMO-blogissa käsitellään negatiivisten tunteiden hyödyllistä puolta erilaisten esimerkkien valossa.
25.3.2016
15.3.2016
Nuori - näkymätön asiakas?
Henna Leino
Nuori - näkymätön asiakas?
Nuori - näkymätön asiakas?
Kävin jokin aika sitten 5-vuotiaan
poikani kanssa lastenlääkärillä ja todistin ilokseni tilannetta, jossa pääosa
keskustelusta käytiin vain poikani ja lääkärin välillä. Lääkäri katsoi poikaa
silmiin ja kyseli oireista suoraan häneltä – murrettuaan ensin jään kyselemällä
korvaan kuiskaten, millä tolalla ovat potilaan tyttöystäväasiat. Näin lääkäri
sai tarvittavat tiedot omien tutkimustensa ja diagnoosin pohjaksi. Ihailin tätä
tapaa, jolla vahvistetaan jo pienenkin lapsen itseluottamusta ja tunnetta
minäpystyvyydestä. Näissä kohtaamisissa luodaan arvokkaita juuria myöhemmin
tarvittaville itsenäistymistaidoille, joista aina nuorten kohdalla paljon
puhutaan. Sain itse olla lapsena aktiivinen pankki-, posti- ja
kauppa-asiointireissuilla ja se loi mielestäni hyvän pohjan sille, että jo
nuorena koki pystyvänsä hoitamaan omia asioitaan ja ottamaan niistä vastuuta.
Käytännössä matkan varrella vastaan on kuitenkin tullut joitakin hämmentäviä
tilanteita, joissa esimerkiksi myyjällä on selkeästi ollut ikään liittyviä
ennakkoasenteita, holhoamista, kehonkielen kertomaa oletusta, että ”tuo vain
haaskaa aikaani, ei se kuitenkaan mitään osta” tai ns. läpi- ja ohikatsomista.
Enkä ole kokemuksineni yksin.
Aiheesta kirjoitetaan kuitenkin
yllättävän vähän. Enimmäkseen aihetta ”nuori asiakkaana” tai ”nuoret
asiakkaina” on käsitelty sosiaalitoimen tai työllistymispalveluiden asiakkuuden
näkökulmasta (poikkeuksena Jyväskylän yliopiston professori Terhi-Anna Wilska,
joka on tutkinut nuorten asemaa kuluttajina jo pitkään).
Toisaalta väitetään, että holhoamme ja passaamme lapsia ja nuoria nykyään liikaa ja toisaalta ajan ilmiönä on oletus varhaisemmasta itsenäistymisestä. Ajokortin ja äänestysoikeuden ikärajan laskemista kuuteentoista vuoteen pohditaan ja nuorisovaltuustoja kuunnellaan. Miksi sitten nuoren kohtaaminen asiakkaana ei ole aina niin luontevaa? Miksi nuori muuttuu myyjän silmissä usein näkyväksi vasta, jos vanhempi on mukana?
Toisaalta väitetään, että holhoamme ja passaamme lapsia ja nuoria nykyään liikaa ja toisaalta ajan ilmiönä on oletus varhaisemmasta itsenäistymisestä. Ajokortin ja äänestysoikeuden ikärajan laskemista kuuteentoista vuoteen pohditaan ja nuorisovaltuustoja kuunnellaan. Miksi sitten nuoren kohtaaminen asiakkaana ei ole aina niin luontevaa? Miksi nuori muuttuu myyjän silmissä usein näkyväksi vasta, jos vanhempi on mukana?
Oli miten oli, monet nykynuoret ovat
harvinaisen viisasta porukkaa. Monet heistä osaavat etsiä tehokkaasti tietoa,
vertailla sitä laajasti, arvioida ominaisuuksia, laatua ja hintaa. Nuori voi
itse asiassa tietää myyjää enemmän. Tai ainakin on syytä lähteä siitä
olettamuksesta, että hän on valveutunut ja itsenäinen asiakas. Nuorelta kyselemällä
voi kartoittaa tietotasoa ja antaa tarpeen mukaan lisätietoa sekä tukea
valintojen tekemisessä, mutta lähtöasenteena ei kannata olla alentuminen tai
holhoaminen. Nuori tai etenkin nuori aikuinen voi hyvinkin ostaa esimerkiksi asunnon
tai auton, tuskinpa hän syyttä suotta kävisi niitä katselemassa… Ja jos häntä
ei oteta vakavasti yhdessä paikassa, hän asioi jossain muualla. Sitä paitsi
taitavina sosiaalisen median hyödyntäjinä näiden nuorten kokemukset voivat
kaikua laajalle joukolle, paljon lähipiiriä kauemmaksi.
Ihminen peilaa ja rakentaa omaa
identiteettiään sosiaalisten kohtaamisten ja vuorovaikutuksen kautta. Näin myös
asiakaskohtaamisista tulee henkilökohtaisia tilanteita, joista ei tunteita
puutu. Yleensä ääritunteita tai suurta hämmennystä herättäneet tilanteet jäävät
parhaiten mieleen, joten niillä voi olla pitkäkantoisiakin vaikutuksia – niin
identiteetin muodostumisen kuin asiakaskäyttäytymisen oppimisen kannalta.
Jos nuori on asiallinen, miksi myyjä
heittäytyisi asiattomaksi? Kuluttajaksi opitaan olemalla asiakkaana; myyjät
siis tekevät tulevaisuuden asiakkaansa. Markkinoinnin tunnettu mantra on myös,
että asiakkailta voi oppia. Miksei siis oppisi niiltä, joilla on eniten uusia,
tuoreita ajatuksia?
Henna Leino
KTM, tutkija, tohtoriopiskelija
Turun yliopiston kauppakorkeakoulu
henna.leino@utu.fi
NEMO-hankkeessa etsitään vastausta kysymykseen: miten ristiriitaisia ja
negatiivisia tunteita voidaan hyödyntää eettisesti kestävällä tavalla
asiakaskokemusten ja työilmapiirin parantamisessa, yhteiskuntavastuun
viestimisessä sekä kasvun, innovaatioiden ja jopa uusien liiketoimintamallien
lähteenä?
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)